maanantai 7. marraskuuta 2016

Harjoittelija tässä hei

Pohjoista ammattitaitoa harjoittelijan näkökulmasta

Viimeisiksi töikseni harjoittelussa Rovaniemen kaupunginkirjastossa minua pyydettiin kirjoittamaan tähän blogiin harjoittelijan näkökulmaa ja ajatuksia kirjastoammattilaisten osaamisesta ja osaamisen tarpeesta. Huhhuh. Hetken mietittyäni ajattelin kuitenkin tähän rääpäistä muutaman sanan harjoittelun aikana käytyjen keskustelujen pohjalta siitä, millainen osaaminen tulevaisuuden kirjastotyössä tulee korostumaan.
Lappi on ja tulee varmasti aina olemaan aivan erityinen alue Suomessa omine erityispiirteineen. Kirjastotyö kuitenkin on muuttunut ja muuttuu myös täällä Lapissa jatkuvasti, joten on hyvä hieman miettiä millaisia taitoja tulevaisuudessa todennäköisesti tarvitaan. Tiivistin mielestäni tärkeimmät tulevaisuuden osaamisen alueet alle kolmeen pointtiin, jotka voisi tarvittaessa jakaa vaikka kuinka moneen osa-alueeseen osaamista määriteltäessä.

Tekstin kirjoittanut Helmi Oikarainen opiskelee
Seinäjoen AMK:ssa. 
Kaikki varmasti olemme yhtä mieltä siitä, että verkkoviestintä, some ja atk-taidot ovat tulleet pysyväksi osaksi myös kirjaston arkea. Sosiaalista mediaa käytetään muun muassa tiedotuskanavana sekä kirjastojen sisältöjen avaamisen alustana. Erilaisten tekstien tuottaminen, tiedotus ja laitteiden hallinta on jatkossakin tärkeä osa kirjastoammattilaisen osaamista. Lisäksi ohjelmointitaidoista tulee olemaan tulevaisuudessa valtava etu, täytyyhän verkkosivut ja järjestelmät (kuten Koha) pitää yllä ja toiminnassa.

Yllä mainittuihin mediataitoihin liittyy mielestäni vahvasti myös kirjastoammattilaisen sisältöjen tuntemus. Tuntemus omaan kokoelmaan karttuu toki työn ohessa, mutta kirjastolaisella tulisi olla jo taustalla hyvä kirjallisuudentuntemus ja yleissivistys. Sisältöjen tuntemista tarvitaan monessa asiassa, yhtenä esimerkkinä vinkkaus-tyyppisten esittelyjen tuottaminen sosiaaliseen mediaan.

Kolmas iso asia, jonka näen tulevaisuudessa olevan entistäkin tarpeellisempi, on pedagoginen osaaminen. Pedagogiset taidot voidaan tässä yhteydessä laajentaa vinkkaus-, opetus-, ja ohjaustehtävistä tarkoittamaan myös asiakaspalvelutaitoja. Asiakaskohtaamiset ovat nekin useimmiten ohjaus- ja neuvontatyyppisiä tilanteita, joissa pedagogisista taidoista on aina hyötyä. Myös työyhteisössä toimiminen (käytöstavat, yhteistyötaidot, palautteen antaminen ja vastaanottaminen) voidaan käsittää pedagogiseksi osaamiseksi.

lauantai 29. lokakuuta 2016

3656 kilometriä myöhemmin


Hankeblogi on elänyt hiljaiseloa, sillä lokakuun ajan olen reissannut maakunnassa tapaamassa Lapin kirjastoväkeä. Kirjoittaminen ei auton ratissa onnistu, eikä etukäteiskuvitelmani blogikirjoitusten laatimisesta iltapuhteena siirtyneet käytäntöön, sillä niin mukavaa kuin ajaminen onkin, ratissa valppaana pysytteleminen on yllättävän väsyttävää.  
Kirjastokierroksella olemme pitäneet pienimuotoisia työpajoja aiheena työssämme vaadittavat taidot, osaaminen ja koulutustarpeet. Olemme yrittäneet kuvitella, millaista kirjastotyö on tulevaisuudessa. Olemme käyneet erinomaisia keskusteluja kirjastotyön monipuolisuudesta ja käsitelleet kirjastokuulumisia, tulevaa kirjasto-järjestelmää, yhteydenpitoa, politiikkaa, kirjastojen tilajärjestelyjä, taukokahvien sopivaa vahvuusastetta ja muita työn sujumisen kannalta oleellisia asioita.

Olen etuoikeutettu, koska sain tavata suurimman osan kirjastoissamme työskentelevistä ammattilaisista ja kiitollinen siitä,  miten lämpimästi minut otettiin vastaan – vielä kerran suuret kiitokset kaikille!     
Tulen palaamaan lokakuun reissuun blogissani vielä myöhemmin. Nyt tartun matkallani karttuneeseen materiaaliin, josta laadin koostetta ensi viikolla kokoontuvaan ohjausryhmän tapaamiseen. Saatte siis odotella matkakuvia vielä hetkisen J   

Tämänhetkiset suosikkini matkalla kertyneestä materiaalista 

lauantai 17. syyskuuta 2016

Möykky ja minä: hankkeen alkaessa

Projektipäällikön silmin uusi hanke tuntuu alussa isolta muodottomalta möykyltä. Mistä kulmasta pitäisi tarttua kiinni, mihin suunnata ensimmäiseksi? Onneksi hanke ei ala tyhjästä, vaan askelmerkit on luotu jo suunnitteluvaiheessa. Lapin kirjastohenkilöstön osaamisen kehittämishankkeen tavoitteet on määritelty näin: 

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Lapin kirjastohenkilöstön ammatillista osaamista. Vahvan ja ajan tasalla olevan osaamisella:
- Varmistetaan Lapin kirjastojen tuoreessa strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutuminen
 Luodaan suuntaviivat Lapin kirjastojen tulevalle kehitykselle
 Varmistetaan, että Lapin kirjastopalvelut säilyvät laadukkaina myös tulevaisuudessa
 Saadaan kirjastoille selkeää faktaa tuleviin rekrytointitarpeisiin. Osaamistarpeiden kartoituksen kautta saadaan hahmotettua myös sitä, minkätyyppisillä koulutuksilla varustettuja henkilöitä kirjastoalalle tarvitsemme.

Kun askelmerkkejä kertaa mielessään, möykky on jo hieman pienempi. Eikä projektipäällikkö onnekseen ole yksin. Hänen apunaan on ohjausryhmä, jonka asiantuntemus ja tuki on kullanarvoista. Tämän hankkeen ohjausryhmään kuuluvat: 

Mikko Paajala (pj.) , kirjastotoimenjohtaja, Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjasto 
Satu Ihanamäki, kirjastotoimen ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto
Kaisa Inkeroinen, kirjastotoimenjohtaja, Tornionlaakson kirjasto
Hanna Laitinen, kirjastotoimenjohtaja, Tornion kaupunginkirjasto
Liisa Sirviö, koulutussuunnittelija, Lapin kesäyliopisto
Salla Erho (siht.), projektipäällikkö, Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjasto

Minut on palkattu hankkeeseen ajalle 1.9.2016 - 31.5.2017. Osana hanketta toteutetaan Lapin kirjastohenkilöstön osaamiskartoitus, jossa yhteistyökumppanina on Lapin koulutuskuntayhtymä ja työkaluna C&Q. Ennen tätä pohdimme ja määrittelemme osaamistarpeita yhdessä niin Rovaniemellä kuin maakunnassakin. Tiedotan hankkeen kulusta tässä blogissa, somessa ja tarpeen mukaan myös sähköpostitse. Osallistu rohkeasti keskusteluun, Yhteyttä voi toki ottaa myös suoraan puhelimitse tai sähköpostilla.
Tällaisia möykkyjä tuli vastaan Kiilopäällä

Nimi ei ole helppo juttu

Nimen keksiminen blogille on viheliäistä puuhaa. Kaikki vaihtoehdot tuntuvat latteilta ja kuluneilta silloin, kun aiheena on osaaminen, ammattitaito, kehittäminen ja yhdessä tekeminen. Sitten katse osuu kirjastokorttiin. Kortissa on graafikko Karl Simonlehdon suunnittelema raitakuvio, joka on osa Lapin kirjastojen graafista ilmettä (ilme, jonka teema on Lapin kahdeksan vuodenaikaa, mutta se on jo ihan toinen tarina). Kuvion kansanomaisempi nimi on räsymatto. Räsymatto – hahaa!!

Räsymatto = perinteinen ja moderni samassa paketissa.
Räsymaton raidat = jokainen raita on persoona. Yhteen kudottuna raidoista muodostuu vahva ja kestävä kokonaisuus.
Mattopyykki = mitä rentouttavinta ajanvietettä. Lopputuloksena matossa on raikkautta ja vielä entisestään kirkkaammat värit.

Nimi on syntynyt.